tiistai 20. marraskuuta 2012

Muistatko

Muistatko, veikkonen, sen kultaisen ajan, kun kaikissa tietokonepeleissä juonella oli enemmän väliä kuin ulkonäöllä? Muistatko kun pelifirmat eivät vielä olleet mukana tehdäkseen rahaa vaan tehdäkseen mahdollisimman hyviä tuotteita?

Muistatko, kun Suomella meni hyvin, kaikki oli halpaa, työttömyys oli alhaalla ja olimme nousujohteessa, ihan ilman EU:ta? Muistatko ne hyvät ajat, kun karvakädet ja yön timot eivät vielä vieneet työpaikkojamme? Muistatko, kun veli venäläinen pysyi vielä rajan takana, eikä tullut tänne viemään meidän mökkitonttejamme? *

Muistatko kun kaikki olivat naapureilleen mukavia, elämä hymyili, ruoho oli vihreämpää, talvisin oli kylmä, laivat olivat puuta, miehet miehiä, naiset naisia, Suomessa suomalaisia ja viholliset ikiaikaisia aina talvisodasta lähtien? *

Muistatko ajan ennen kuin olit nostalginen?

Nostalgia nostetaan usein esiin hyvänä, hienona asiana. Onhan vanhojen muistelu kivaa, koska kokemukset ovat hienoja ja tärkeitä, ja jokainen kokemus vaikuttaa meihin ihmisenä. Kokemusten kertaaminen ja läpikäynti taas pitävät huolen siitä, että prosessoimme sen, mitä meille tapahtuu. Yhtälö ei ikävä kyllä ole näin yksinkertainen.

"Aika kultaa muistot." Ja niinhän se tekee, ei tuota sanontaa ole turhan päiten keksitty. Kun tapahtumasta on viikko, ovat muistot vielä kirkkaina mielessä. Mutta kun tapahtumasta on kuukausia tai vuosia, ei kaikkea muista, ja hyvää muistoa vahvistaa itselleen hyvänä kunnes kaikki negatiiviset puolet häviävät mielestä.

Nostalgia voi olla hyvä asia. Se voi vahvistaa oma-arvontuntoa ja tunnetta asioiden tärkeydestä. Helposti se lipsuu kuitenkin siihen, että menneisyyteen katselee kultasilmin ja muistelee, miten kaikki oli paremmin silloin vanhaan hyvään aikaan. Jos jotain kohtaan pitää olla kriittinen, niin omia muistojaan. Vahvistusvinouma on todella helppoa muodostaa, kun tarkistusraati koostuu yhdestä henkilöstä.

*Tarkoitukseni tai pyrkimykseni ei ole tällä tekstillä loukata ketään henkilöä tai ihmisryhmää, vaan käytän prototyyppisiä, usein kuulemiani nostalgian muotoja esimerkkeinä. Käyttämiäni kielikuvia voisi pitää rasistisina, mutta se ei ole tämän tekstin tarkoitus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti